Uutiskynnys logo

Suomen Keskusta hakoteillä

Mielipide Kolumni Julkaistu: 27.10.2007 20:27 Muokattu: 28.10.2007

Veikko Jarmala

Keskusta on historiansa aikana tullut tunnetuksi hetkellisten poliittisten suuntausten myötäilystä, jossa on aina kunnostautunut erityisesti puolueen johto. Puolueen historian aikana "edistyksellinen" puolue-eliitti on ottanut monet kerrat yhteen Keskustan kuuluisan "kentän" kanssa. Tällä kertaan vastaikkainasettelussa ovat urbaanikeskustalaisten liberalismi ja monikultturismi sekä kentän perinteinen alkiolaisuus ja talonpoikaisuus, jota mediassa on joskus haluttu nimittää negatiivisessa mielessä "konservatiiviseksi".

Keskusta on kunnostautunut aina erityisesti poliittisten suunnanmuutosten peesaamisessa ja uusien tuulten haistelussa. Johto on tulkinnut keskustalaisuutta ja alkiolaisuutta aina eri lailla kulloisenkin poliittisen suuntauksen aikana.

Vallan kahvaan Maalaisliitto eli nykyinen Keskusta pääsi Saksan keisarikunnan ja siihen nojanneiden monarkistien kärsittyä tappion. Maalaisliitto ja Kansallinen Edistyspuolue toimivat valtionhoitajapuolueina ja julistivat yleiseurooppalaisen hengen mukaisesti todellista tasavaltalaisuutta. Ruotsalainen Kansanpuolue kuului hallitukseen lähes poikkeuksetta oli vaalitulos mikä hyvänsä, aivan kuten nykyäänkin. 1920-luvun alkuvuosien jälkeen ilmapiiri vasemmistolaistui ja kommunistit istuivat eduskunnassa. Tuona aikana SDP ei enää vain tukenut Edistyspuolueen ja Maalaisliiton hallituksia, vaan peräti muodosti yksipuoluehallituksen. Tällöin Maalaisliitto tietenkin "kansallisen eheytymisen" nimissä toteutti vasemmistoa myötäilevää politiikkaa, kunnes "kenttä" pistikin hieman protestiksi ja muodosti kommunisminvastaisen kansanliikkeen, Lapuan liikkeen, jota puolue päättikin alkaa tukea huomattuaan sen voiman. Lapualaisvuosien jälkeen pohjoismaisen tilanteen mukaisesti sosiaalidemokraatit menestyivät, joten Maalaisliitto päätti punamullan hengessä ja SDP:n mieliksi alkaa toteuttaa Suomen puolustuskyvyn alasajamista juuri ennen sotaa. Sotavuosina isänmaallisuuden noustessa Maalaisliitto päättikin unohtaa vanhat vasemmistokamunsa, ja jatkosodan vuosina se muuttui yhtäkkiä isänmaalliseksi ja heimohenkiseksi, kuten myös eräs nuori lakimies Urho Kekkonen, joka jo itse henkilönä on malliesimerkki Maalaisliitto-Keskustan muuntautumis- ja takinkääntökyvykkydestä. Suunta muuttui jälleen, kun Suomesta ei tullutkaan suuri, vaan tynkä. Maalaisliitossa nousi Neuvostoliiton mielistelyssä kunnostautunut K-linja, mutta todellinen vasemmiston myötäily alkoi äärivasemmiston voimanvuosina 1970-luvulla, jolloin Keskustanuoret muodostivat Teiniliitossa vasemmiston kanssa "yleisdemokraattisen rintaman" "äärioikeistoa" edustanutta Kokoomusta vastaan. Tässä edistysmielisyydessään tulivat he samalla muun muassa vaatineeksi apteekkeja sosialisoitaviksi. Parhaimmassa tapauksessa, tai pahimmassa, miten sen nyt ottaa, kaupunkien keskustanuoret olivat kovempia sosialisteja kuin demarit.

Monesti puoluekokouksissa kenttä,joka koostuu pääasiassa maaseudun kantakeskustalaisista, on näpäyttänyt "modernin edistyksellisyyden" sfääreihin karannutta puoluejohtoaan ja palauttanut sen maanpinnalle. Esimerkiksi viimeisimmässä puoluekokouksessa 2006 kenttä äänestikin vastoin Suomen toimitusjohtajan Matti Vanhasen tahtoa ja valitsi puoluesihteeriksi perinteisen kentän edustajan Jarmo Korhosen Mikko Alkion sijaan. Keskusta on jakautumassa, tai on jo jakautunut kahdeksi eri leiriksi, joista urbaaniliberaalin uuskeskustan kärkihahmona on karismaattinen Matti "Anteeksi" Vanhanen ja maakuntien äänenä puoluesihteeri Korhonen. Keskusta on aina selvinnyt sisäisestä ristivedostaan, mutta vain 1970-luvulla suhtautumisessa äärivasemmistoon olivat kentän ja johdon mielipiteet samalla lailla täysin vastakkaiset kuin nyt suhtautumisessa monikulttuurisuuteen. Tilanne on muutenkin hieman samantyylinen kuin 1970-luvulla, jolloin vastakkain olivat YYA-hengen mukainen Ahti Karjalainen ja kentän karjalainen talonpoikaisääni Johannes Virolainen.

Niin Keskustan myötäilyperinteessä kuin yleisestikin historiassa, nykyinen monikulttuurisuususko on osa 70-luvun vasemmistolaisuuden perinteen jatkumoa. Nykyiset urbaaniliberaalit keskustalaiset uskovat EU:n ikuiseen olemassaoloon ja monikulttuurisuuden edistyksellisyyteen, kuten aikanaan Neuvostoliiton ja sosialismin suhteen. Vanhasen johtaman Keskustan lapsellisen sokea EU-usko, arvoliberalismi ja urbaanikeskeisyys ovat jo aiheuttaneet hampaidan kiristelyä maakuntien naisten ja miesten sekä heidän edustajiensa keskuudessa, mutta onko uuskeskustalaisten levittämä monikulttuuriusko viimeinen pisara? Vai onko Keskustan kentän poikkeuksellisen vahva puolueuskollisuus niin vahva, että protesti jää vain Suomen maalaistalojen kahvipöydissä hampaiden välistä päästettyjen pienten katkerien murahdusten tasolle?

Tällä hetkellä puolueiden nuorisojärjestöistä juuri Keskustanuoret ovat hurahtaneet kaikkein pahiten monikulttuurisuususkoon, hyvä jos Vihreät tai vasemmistonuoret pysyvät edes tahdissa mukana. Keskustanuoret on järjestänyt viime helmikuussa "Monikulttuuriset päivät" ja viime vuonna "Monikultuurisen itsenäisyysjuhlan" sekä toiminut aktiivisesti yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan kanssa. Onhan Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja ja Keskustanuorten johtokunnan jäsenkin somali, joka ei edes ole vielä Suomen kansalainenkaan. Keskustanuorten johto vaikuttaa muutenkin mukavan edistyksellisen monikulttuuriselta. Voi olla, että meillä ei olekaan tulevaisuudessa niin väritön pääministeri kuin nyt, jos Keskusta pysyy maan suurimpana puolueena.

Juttelin tässä muutama päivä sitten erään johtavan keskustanuoren kanssa ja hän heti alussa myönsi, että Keskustanuorten nykyinen liberalismi ja suhtautuminen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen on herättänyt kritiikkiä ja keskustelua, jota minäkin päätin sitten herättää. Hän väitti lähinnä, että monikulttuurisuus on edistyksellistä ja perinteet 1950-luvulle palaamista. Ja koska Santeri Alkio oli edistyksen miehiä, niin todellinen alkiolaisuus on monikulttuurisuuden tukemista. Lopulta hän perusteli väitteensä, jonka mukaan perinteet ovat taantumusta ja monikulttuurisuus edistystä, sillä, että ilman maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta Suomessa ei olisi pitsaa eikä afrotansseja. Jokainen lukija voi itse arvioida tällaisen perustelun faktuaalisen arvon.

Keskustanuori sivuutti kaikki huomauttamani faktat ja lopulta toinen puhui aidasta ja toinen aidanseipäästä, välillä ei ollut tietoa koko aidastakaan. Lopulta tajusin,
että kun kyse on uskon asioista, ei faktoilla pahemmin pelata.

Joka tapauksessa kyseinen keskusteluelämys vahvisti sitä näkemystäni, että kaupunkien, ja erityisesti pääkaupunkiseudun, keskustanuoret ovat todella kaukana kentän ja maakuntien keskustalaisten ajatusmaailmasta. Kuinka kauan esimerkiksi Savon perinteisillä pienviljelijäalueilla jaksetaan äänestää puoluetta, jonka johto edustaa aivan toista arvomaailmaa kuin kannattajakunta? Ei välttämättä kauan. Viime presidentinvaaleissa suurin osa keskustalaisista äänesti kylläkin puolueuskollisesti Matti Vanhasta, mutta herra toimitusjohtajan kannatusprosentti jäi kuitenkin 6,1 prosenttia Keskustan vuoden 2003 eduskuntavaalituloksen alapuolelle. Viime maaliskuun eduskuntavaaleissa Keskusta menetti paikkojaan ja ääniään perussuomalaisille, esimerkiksi juuri Savossa. Tyytymättömyys Keskustaan on koitunut perussuomalaisten eduksi, ja puoluesihteeri Korhonen taas tietää, että äänestäjien tyytymättömyys johtuu Vanhasen vetämästä urbaanikeskustalaisesta linjasta.

Maakunnissa äänestetään Keskustaa sen perinteisen mielikuvan pohjalta, että puolue edustaisi edelleen maakuntien elämäntapaa, kansallisia arvoja ja kansallista edistystä. Näin ei kuitenkaan ole, ja vaikka olisikin, tulkittaisiin nämä perinteiset keskustalaiset arvot uuden monikulttuuriuskon mukaisiksi, kuten Keskustanuoret jo eräissä asioissa tekevätkin. Voi olla, että eduskunnassa alkaisi olla tilaa nykyistä muotisuuntausta kyseenalaistavalle ja kansallisia etuja puolustavalle puolueelle akselilla Kansallinen Kokoomus–Suomen Keskusta–Kristillisdemokraatit–Perussuomalaiset, jollei esimerkiksi Keskusta tajua todellisia juuriaan ja peruskannattajakuntansa arvomaailmaa.

Keskustelua tästä aiheesta


RSS

Mielipidekysely

Suomessakin pitäisi äänestää minareettien kiellosta?



Ääni per IP

Aiemmat kyselyt