Uutiskynnys logo

Suomen Turku?

Pääkirjoitus Julkaistu: 26.11.2007 22:18 Muokattu: 30.11.2007

Jari Leino

Turku on Suomen vanhin ja monikulttuurisin kaupunki. Turku syntyi alunperin kauppapaikaksi vanhojen Itämeren kauppareittien risteyskohtaan. Kaupungiksi se kehittyi vähitellen 1200-luvun kuluessa.

Alussa monikulttuurisuus oli varsin luonteva osa Turun kehitystä, koska kaupungin kasvu perustui kaupankäyntiin. Jos hansakauppias halusi ostaa metsäsuomalaiselta oravannahkoja, niin molempien kannatti opetella toistensa kieltä ainakin muutama sana. Toisaalta alkuperäisväestön asema ei ollut Ruotsin vallan alla läheskään niin hyvä kuin vähemmistöjen asema Suomessa tai Ruotsissa nyt. Suomen ensimmäiseen kouluun, vuonna 1276 perustettuun Turun katedraalikouluun pyrkijät joutuivat toteamaan, että korkeamman opetuksen kieli on latina ja että koulunkäyntiavustajia ei ole.

Tämän päivän turkulaisista muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuvia on reilut 10 000. Eri kansallisuuksia on 113. Puhuttuja kieliä taitaa olla vieläkin useampia.

Hansakaupan aikaan monikielisyys- ja kulttuurisuus toi vaurautta. Nyt se on rikkaus vain juhlapuheissa, eikä oikein enää niissäkään. Tai tietysti monikielisyys on aina yksilön kannalta rikkaus. Kukapa meistä ei haluaisi osata monia kieliä. Mutta jos yhteiskunta joutuu tarjoamaan palveluja useilla kielillä, monikulttuurisuudesta tulee yhteiskunnan kannalta pelkkä menoerä.

Vuoden 2007 menoarviossa Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston vuosikulut olivat n. 3 miljoonaa euroa. Ulkomaalaistoimiston kulujen lisäksi näille muita kieliä puhuville turkulaisille järjestetään tulkki- ja käännöspalveluja n. 1,25 miljoonan euron arvosta vuodessa. Turun seudun tulkkikeskus tarjoaa palveluja kaikkiaan 45 kielellä.

Turun kouluissa on lukemattomia kotikielen opettajia ja koulunkäyntiavustajia auttamassa maahanmuuttajalapsia, mutta siitä huolimatta sopeutuminen ja työllistyminen tuottaa tietyille maahanmuuttajaryhmille suuria vaikeuksia. Samaan aikaan Turkuun virtaa yhä enemmän alunperin muualle maahan sijoitettuja pakolaisia, jotka haluavat mieluummin asua omiensa parissa. Useiden Turun lähiöiden ulkomaalaisosuus alkaa nousta sellaisiin lukemiin, että alkuperäiset turkulaiset muuttavat mieluummin jonnekin muualle.

Poliitikot sanovat mielellään, että Suomella on mahdollisuus oppia muiden maiden maahanmuuttopolitiikassa tehdyistä virheistä. Siitä huolimatta Suomen toteuttama käytännön politiikka - myös muissa asioissa kuin maahanmuuttopolitiikassa - on perinteisesti ollut Ruotsissa tehtyjen virheiden toistamista 10 vuoden viiveellä, vaikka niiden virheiden seuraukset olisivat jo selvästi nähtävissä.

Ruotsissa on maahanmuuttajajengien hallitsemia lähiöitä, joihin poliisi ja palokunta hädin tuskin uskaltavat enää mennä. Ja maahanmuutto jatkuu ennätyslukemissa. Ruotsin TV:n haastattelema irakilaistyttö Fatima kehui viihtyvänsä Malmössä erittäin hyvin. Hänen mielestään Malmössä on kotoisaa siksi, että siellä tuntuu “ihan kuin olisi Irakissa tai jossain muussa arabimaassa”. Tämä tuskin on sitä, mitä ruotsalaisilla oli mielessään parikymmentä vuotta sitten heidän alkaessaan lisätä maahanmuuttoa.

Mutta sama on edessä myös Suomessa, jos tämä meno jatkuu. Kymmenen vuoden sisällä lähiöiden etninen ghettoutuminen ja lähiömellakat ovat jokapäiväistä todellisuutta myös täällä. Ja Turku harppoo tämän kehityksen kärjessä.

Uuden ja uljaamman monikulttuurisen Suomen arkea eletään jo Turun lähiöissä. Tämän kunniaksi Uutiskynnys julkaisee tällä viikolla lähiötarinoita Turusta. Maria Lohela kirjoittaa Varissuon arkipäivästä. Ensimmäisessä osassa hän kertoo, miten Varissuolla voi tulla pylly kipeäksi. Jarkko Ryynänen kuvaa Lausteen kehitystä työväenluokan lähiöstä monikulttuurin kehdoksi.

Turku-teemaviikon muut jutut:
Turun tauti jäytää taloutta
Turun kaupungin 'Muutoksen suunnat' -katsaus (4/2007)

Maria Lohela
Terveisiä Varissuolta I

Terveisiä Varissuolta II

Terveisiä Varissuolta III

Jarkko Ryynänen
Olipa kerran Lauste - Osa I

Olipa kerran Lauste - Osa II


RSS

Mielipidekysely

Suomessakin pitäisi äänestää minareettien kiellosta?



Ääni per IP

Aiemmat kyselyt