Uutiskynnys logo

Terveisiä Varissuolta I

Kolumni Julkaistu: 26.11.2007 20:12 Muokattu: 27.11.2007

Maria Lohela

Varissuo, ruotsiksi Kråkkärret, on lähiö Itä-Turussa, Kaarinan rajalla. Turun väestötietojärjestelmän mukaan Varissuon asukasluku oli vuoden 2006 lopussa 8 874 henkilöä. Tällä hetkellä alueen ulkomaalaisten osuus on 31 %. Koko Turun virallinen asukasluku viime vuoden lopussa oli 175 354, josta ulkomaalaisia on 6 %.

Turun kaupungin Muutoksen suunnat -katsaus 3/2007 kertoo, että tutkimuksen mukaan ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi. Varissuo on Turussa ensimmäinen alue, jolla tämä raja on ylittynyt.

Varissuota on rasittanut menneisyys, johon sanotaan kuuluneen paljon väkivaltaa ja rikollisuutta. Vuosia sitten alueella vallinnut yleinen turvattomuuden tunne ja muutamat henkirikokset ovat kantaneet hedelmää tähän päivään saakka. Yleisessä keskustelussa Varissuo on kamala paikka, jonne ei millään voisi muuttaa. Samaan hengenvetoon voi ihmetellä miten Varissuolla voi ylipäätään joku asua. Asukkaita leimataan helposti köyhiksi ja työttömiksi epäonnistujiksi, sosiaalitoimen luukuilla roikkuvaksi rupusakiksi. Työttömiä Varissuolta toki löytyy, sillä heitä on kaikkiaan 22 % asukkaista. Työttömyysprosentti on Turun korkein.

Yleisilmeeltään Varissuo on aika kolkko ja kivinen. Taloyhtiön omistajuussuhteet näkyvät ulkoasussa. Lähes tulkoon vierekkäin voivat sijaita hiljattain pintaremontoitu, ihan kivannäköinen omistusasunnoista koostuva talo ja rähjäinen, likainen vuokra-asunnoista muodostuva yhtiö. Varissuon liikenneyhteydet ovat hyvät. Palveluita ja yrityksiäkin löytyy, tosin niissä on viime aikoina ollut nähtävissä ulkomaalaisomistuksen lisääntyminen. Varissuon lähellä on luontoa, jossa voi lenkkeillä. Talvella kuntopolusta tulee hiihtolatu. Jäähalli on talvisaikaan ahkerassa käytössä ja kouluissa pidetään jos jonkinlaista kerhoa. Monenlaista ihmiselle enemmän ja vähemmän tarpeellista palvelua ja viihdykettä löytyy.

Varissuolla on jotain hyvää ja jotain huonoa. Synkän menneisyyden varjo on hiljalleen väistynyt, mutta aistittavissa on uusia ongelmia, uusia yhteiskunnan sosiaalipoliittisia haasteita.

Turussa on useita ns. aluekumppanuusalueita, joiden puitteissa järjestetään asukasiltoja, työryhmiä ja erinäisiä palveluja kyseisen alueen asukkaalle. Varissuo-Lauste-alueen aluekumppanuudesta löytyy jonkin verran informaatiota Internetistä juuri näiden alueiden ajankohtaisista kysymyksistä. Suhteellisen tuoretta tietoa on yhdyskuntatyöryhmän muistiossa tämän vuoden toukokuulta. Näin mutu-pohjalta sanoisin, että Varissuon asukkaat vaikuttavat olevan suhteellisen tyytyväisiä kotilähiöönsä sinänsä. Uskoisin olevani tuntemuksineni ainakin jossain määrin oikeassa, koska olen asunut täällä yhteensä reilut neljä vuotta 2000-luvun aikana.

Yhdyskuntatyöryhmä on kuitenkin havainnut jotakin olevan pielessä. Muistion mukaan moni varissuolainen tuumaa ulkomaalaisväestöä olevan liikaa. Pakolaisia on sijoitettu Turkuun ja Varissuolle jo kauan, joten ulkomaalaisiin on yleisesti ottaen totuttu. Nyt heitä koetaan kuitenkin olevan määrällisesti liian paljon, eikä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan enää tapahdu. Ratkaisuna maahanmuuttajien sijoittumisongelmaan Turussa eräs työryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että tarpeeksi isojen asuntojen rakentaminen muualle Turkuun houkuttelisi myös maahanmuuttajia levittäytymään laajemmalle alueelle. Tuntuu suorastaan hullulta ajatella, että kaupungin pitäisi erikseen alkaa rakentamaan valtavia asuntoja helposti jopa 10-henkisille pakolaisperheille. Turun kaupungilla on isoja asuntoja, myös muualla kuin Varissuolla. Niitä löytyy esimerkiksi Hirvensalosta, mutta sinne ei ole varmaankaan sijoitettu yhtään pakolaista.

Varissuon päiväkodeissa ja kouluissa on ryhmiä, joissa ei ole juurikaan suomenkielisiä lapsia. Tällöin maahanmuuttajalapsetkaan eivät saa kosketusta suomen kieleen. Tällaisissa ryhmissä vaarantuu myös suomalaisen lapsen kielenoppiminen, kuten Koukkarinkadun päiväkotia edustava Anne Pennanen kertoi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille hänen Varissuon-vierailunsa yhteydessä 8.10.2007. Ministeri Thors ei kuitenkaan tätä purematta niellyt, vaan mietti onko kielen oppimisen todettu hidastuvan maahanmuuttajaympäristössä. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä suomalaisten lasten äidit ja isät ajattelevat tästä kehityksen suunnasta ja minkälaisia vaikutuksia heidän mielestään maahanmuuttajaympäristöllä on juuri heidän lapseensa.

Varissuon luisuminen takaisin paikaksi, jossa kukaan ei halua asua, on alkanut. Ulkomaalaisväestön massiivisuudella on sormensa pelissä. Suomalaiset kaikkoavat vähitellen muille maille ja tämä on tiedossa myös Turun kaupungilla, ovathan he sen tiedon julkaisseet omassa vuosikatsauksessaan. Alueen ränsistymisen ja turvattomuuden tunteen lisääntymisen voisi ehkä pysäyttää, mutta ensimmäisenä toimenpiteenä täytyy olla se, että alueelle ei sijoiteta enää yhtään pakolaista tai muuta maahanmuuttajaa, joka saa katon päänsä päälle Turun kaupungin avustuksella. Vuokra-asuntoja kaupungilta löytyy lukuisilta eri alueilta, joten pakolaisten hajasijoittaminen täytyy aloittaa nyt. Heitä ei kuvannollisesti mahdu enää enempää Varissuolle tai muille “ongelma-alueille”, kuten Lausteelle tai Halisiin.

Toisaalta olen sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessaan Turun ei pitäisi edes ottaa vastaan enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Myös integraation puute ja ulkomaalaisväestön halukkuus pitää yllä omaa kulttuuriaan on aiheuttanut moninaisia ja todella vaikeita ongelmia. Kokonaisvaltaista integraatiota ei pääse koskaan tapahtumaan, kun vanhan maan elämäntapaa ja kulttuuria pidetään yllä tuomalla sieltä koko ajan uutta porukkaa. Olemassa ja jo täällä nähtävissä olevat ongelmat yhteiskuntaan sopeutumisessa pitää hoitaa ensin.

Sain henkilökohtaisesti pienen maistiaisen monikulttuurisuutta, kun hiljattain kävin asioimassa Varissuon terveysasemalla. Odotustilassa ei ollut yhtään suomalaista tai naista minun lisäkseni. Kun hoitaja kutsui minut huoneeseen, kevensin tunnelmaa naurahtamalla: ”Ihan niin kuin olisi ulkomailla ollut, kun ei itsensä lisäksi näe yhtään suomalaista.”

Hoitaja ei tainnut nähdä lausahduksessani mitään ironista tai hauskaa, koska hän survaisi rokotteen pakaraan niin kipeästi, että tuntui vielä kaksi päivää myöhemminkin.

kirjoittaja on 29-vuotias
turkulainen

http://marialohela.fi/

Lisää kertomuksia Varissuolta keskiviikon ja perjantain Uutiskynnyksessä.

Turku-teemaviikon muut jutut:
Pääkirjoitus: Suomen Turku?
Turun tauti jäytää taloutta
Jarkko Ryynänen
Olipa kerran Lauste - Osa I


RSS

Mielipidekysely

Suomessakin pitäisi äänestää minareettien kiellosta?



Ääni per IP

Aiemmat kyselyt