Uutiskynnys logo

Terveisiä Varissuolta III

Kolumni Julkaistu: 30.11.2007 12:10 Muokattu: 30.11.2007

Maria Lohela

Kulmakunta-lehden (24.11.) tekstiviestipalstalta poimimani kommentti noudattaa samaa ajatusta, josta jo kirjoitin lyhyesti: maahanmuuttajien määrä Varissuolla. Lehdessä ilman nimeä tai nimimerkkiä julkaistu kommentti kuuluu näin:

“Olen viihtynyt Varissuolla 29v. Palvelut täällä ovat mitä parhaat. Paljon on täällä muuttunut asumisviihtyvyydessä. Turun päättäjät, olette tehneet tästä pelottavan alueen. Mikä on tarkoitus asuttaa tänne kaikki maahanmuuttajat? He eivät elä maassa maan tavalla. Heille elämä on tehty liian helpoksi.”

Kirjoittaja on asunut Varissuolla jo aika kauan, lähes koko lähiön alkuajoista saakka. Hän on nähnyt alueen monta vaihetta, kokenut mm. ne ajat, jolloin kenelläkään ei ollut Varissuosta mitään hyvää sanottavaa. Vastaavasti hän on nähnyt myös sen, miten maine on pikkuhiljaa kohentunut. Kirjoittaja toteaa, että alueen palvelut ovat hyvät, joten ne varmaan vastaavat hänen tarpeitaan aika hyvin. Toisaalta elämänlaatu on heikentynyt sen takia, että viihtyisyys ei ole enää sitä mitä se oli ennen. Mistä tämä johtuu?

Olen jutellut monen vanhempaa ikäpolvea edustavan varissuolaisen kanssa ja mielestäni heitä kaikkia yhdistää yksi asia: tietynlainen positiivinen ylpeys kotiseudustaan ja huoli sen nykytilanteesta. Moni sanoo, että menneisyyden väkivaltaiset tapahtumat olivat niin pienten piirien touhuja, etteivät ne koskettaneet väestöä yleisellä tasolla. Niiden seurauksena ei tarvinnut pelätä ulkoilemista pimeän tultua.

Aluetta tuntematon henkilö puolestaan muistaa edelleen mainita, että Varissuollahan asuu niitä pulsuja ja muita sosiaalipummeja, narkkareita ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä holhottavia. ”Hyi kauhistus, miten kukaan voi tuollaisen sakin parissa elää!” Niin, tottahan se on, Varissuolla asuu myös sellaisia suomalaisia, joita elämä ei välttämättä ole silitellyt silkkihansikkain. Ihmisiä nämä Varissuon juopotkin silti ovat – ja kas kummaa – he ovat itse asiassa varsin harmittomia. Pahasti alkoholisoituneet, usein iäkkäämmät miehet, eivät yleensä aiheuta sen suurempaa häiriötä muille asukkaille. Eivät he tavallisesti tee mitään pahaa tuntemattomalle ohikulkijalle tai hajota paikkoja hajottamisen ilosta, korkeintaan he nahistelevat keskenään (ja nämä ovat nimenomaan niitä väkivallasta kertovia uutisia, jotka pääsevät lehtiin asti). Haitta on siis lähes pelkästään katsojan silmässä, eli se on puhtaasti esteettinen.

Internetin keskustelupalstoilta tai joskus jopa lehdistä saa lukea mielipidekirjoituksia siitä, kuinka penkeillä ja portaikoissa lekottelevat miekkoset pitäisi siivota pois maisemaa rumentamasta. Myönnän, että on toki olemassa myös alkoholia nauttineita henkilöitä, jotka pelottavat ihmisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi myöhään yöllä baareista poistuvat rähinäviinaa ottaneet, jotka haastavat riitaa ja tappelevat taksitolpalla ja nakkikioskin jonossa. He voivat pelottaa niitäkin, jotka eivät suoranaisesti ole osallisena tilanteessa vaan tarkastelevat sitä kauempaa. Nämä riehujat ovat useimmiten hyvin toisenlaisia kansalaisia kuin kirjaimellisesti aivonsa juomalla tuhonnut metsäbaarin väki ja voivat arvaamattomuudellaan aiheuttaa pelkoa.

Lukija voi päätellä lainaamastani mielipidekirjoituksesta, onko Varissuo pelottava sellaisenaan eli esimerkiksi juuri juoppojen takia vai onko alueesta tullut kirjoittajan mielestä pelottava sen seurauksena, että ”kaikki” maahanmuuttajat on kaupungin toimesta asutettu tänne. Tokihan Turku on ulkomaalaisväestöä sijoittanut muutamaan muuhunkin kaupunginosaan, mutta selkeästi eniten sitä on Varissuolla.

Moni on kertonut kokevansa ulkomaalaisväestön pelottavana. Ihmiset eivät sano niin siksi, että he ovat rasisteja tai muuten vain ilkeitä. He sanovat niin, koska heillä on siihen syy. Varissuolaiset sanovat pelkäävänsä maahanmuuttajia, koska heillä itsellään, heidän sukulaisellaan, ystävällään tai naapurillaan on jokin negatiivinen ja pelottava kokemus maahanmuuttajista. Pelkoa voi aiheuttaa vaikkapa väkivaltaan tai aggressiiviseen käytökseen liittynyt tilanne. Epäilemättä on myös sellaisia varissuolaisia, jotka eivät pelkää maahanmuuttajia tai muitakaan alueen asukkaita. Pelon olemassaoloa ja pelkääviä asukkaita ei kuitenkaan saa väheksyä.

Ihmiset Varissuolla (ja missä tahansa muualla) puhuvat näkemästään ja kokemastaan. On yhtä tyhjän kanssa mitä esimerkiksi kaupungin päättäjien raportit kertovat maahanmuuttajien integroitumisesta ja heidän Varissuolle (ja Turkuun) tuomastaan rikkaudesta ja kaikesta muusta hyvästä ja kauniista, koska koko totuus tilanteesta leviää Varissuon asukkaiden parissa. Jos ihmisten kokemukset ovat pääsääntöisesti negatiivisia, sanahelinät positiivisista vaikutuksista eivät sitä muuksi muuta.

Mielipiteen kirjoittaja esittää myös huolensa siitä, että maahanmuuttajat eivät kunnioita suomalaista elämäntapaa. Kirjoittaja sanoo, että maahanmuuttajien elämä on tehty liian helpoksi. Se, että vieras ei kunnioita talon tapoja, todennäköisesti loukkaa talon isäntää tai emäntää. Talon tavat ja emännän ja isännän oikeudet voidaan rinnastaa koko maata käsittäväksi. Suomalainen voi loukkaantua siitä, jos yhteiskunnan pelisääntöjä ei noudateta. Isäntä tai emäntä voi harmistua myös siitä, että heidän vieraanvaraisuuttaan ja avuliaisuuttaan ei arvosteta minkäänlaisella vastapalveluksella.

Suomalainen veronmaksaja puolestaan voi toivoa ihan oikeutetusti, että maahanmuuttaja opettelee kielen ja menee töihin. Täten hän osoittaa yrittävänsä tulla osaksi yhteiskuntaa ja antaa hieman takaisin kaikesta siitä avusta minkä veronmaksajat ovat hänelle jo tarjonneet ilmaisen asunnon ja elämisen muodossa. Mitä enenevissä määrin tätä ei tapahdu, sitä negatiivisimpia maahanmuuttajavoittoisten asuinalueiden suomalaisten asukkaiden kokemukset ja mielipiteet maahanmuuttajista todennäköisesti ovat.

Kulmakunnan tekstiviestipalstan vieressä oli tänään julkaistu myös alueimagoryhmän jäsenen Kaija Hämäläisen kirjoitus. Hämäläinen aloittaa kirjoituksensa: ”Tulevaisuuden kaupunginosa, Varissuo, on lähtemässä nousuun. Uudet tuulet puhaltavat nyt Varissuolla! Nyt vihdoin ollaan pääsemässä alkuun tulevaisuuden rakentamisessa Varissuolle. Monikulttuurinen ja moniresurssinen väestöpohja on luomassa uudenlaista kaupunginosaa Turkuun.” Hämäläinen jatkaa kiittelemällä Varissuon kauppakeskuksen uutta johtajuutta sekä seurakuntien ja kolmannen sektorin uurastusta varissuolaisten hyväksi. Hän muistuttaa vielä: ”Yhteistyön ja yhteisymmärryksen kautta meillä on nyt mahdollisuus luoda kaupunginosallemme ainutkertainen tulevaisuus, yhdistämällä ja jalostamalla tämä monimuotoinen pääoma.”

Kaija on aivan oikeassa siinä, että Varissuo on monikulttuurinen, jos monikulttuurisuus tarkoittaa sitä miten paljon ja miten monien eri maiden väestöä alueella asuu. Sillä tiellä minkä Turku on Varissuolle valinnut, monikulttuurisuus väestön määrällä mitattuna tulee vain kasvamaan. Sen seurauksena epäilemättä puhaltavat melkoiset puhurit, mutta niistähän vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki saa vain uutta potkua! Monikulttuurisuuden siis ymmärrän, mutta minulle on hieman epäselvää mitä tarkoittavat moniresurssinen väestöpohja ja monimuotoinen pääoma. Niitä ilmeisesti Varissuolta löytyy, mutta kaipaisin kuitenkin täsmennystä siihen, mistä ja keneltä. Mitä on se lisäarvo, minkä me saavutamme jalostamalla tätä monimuotoista pääomaa? Mikä on se hyöty, joka saavutetaan moniresurssisen väestöpohjan kautta?

kirjoittaja on 29-vuotias
turkulainen

Lue myös Marian blogista:

Varissuo-Lausteen Asukkaan ääni 29.11.2007

Turkua ja lähiöitä käsittelevä juttusarja päättyy tähän. Turku-teemaviikon muut jutut löydät pääkirjoituksen linkeistä:
Pääkirjoitus: Suomen Turku?


RSS

Mielipidekysely

Suomessakin pitäisi äänestää minareettien kiellosta?



Ääni per IP

Aiemmat kyselyt