Jussi Halla-ahon koko tuotanto esitutkintaan ajatusrikoksista

Mielipide Kolumni Julkaistu: 13.12.2008 00:10 Muokattu: 9.4.2009

Tuomas Tonteri

Faktojen ja loogisen päättelyn keinoin maahanmuuton ongelmia kirjoituksissaan käsittelevän kunnallisvaalien ääniharavan Jussi Halla-ahon koko blogi on asetettu poliisitutkintaan. Rikoskomisario Vesa Hietalan mukaan Halla-ahon epäillään syyllistyneen kiihotukseen kansanryhmää vastaan.

Jotta ymmärtäisi miksi tällaista esitutkintaa tapahtuu Suomessa on syytä katsoa asiaa laajemmasta näkökulmasta: “Kiihotus kansanryhmää vastaan”- tyyppinen lainsäädäntö valmisteltiin Brysselin kabineteissa jo useita vuosikymmeniä sitten ja se on voimassa suurin piirtein samanmuotoisena useassa EU-maassa. Nämä lait ovat tarkoituksellisen epämääräisesti muotoiltuja, kuten “kiihottaminen kansanryhmää vastaan” tai “kiihottaminen vihaan”.

Näiden lakien perimmäinen tarkoitus on estää julkaisemasta ajatuksia ja faktatietoa, jotka edes viittaavat siihen, että Eurooppaan suuntautuvalla massiivisella maahanmuutolla voisi olla negatiivinen vaikutus. Jos tällaista tulee kuitenkin julkaisseeksi, syyllistyy "muukalaisvihamielisyyden" rikokseen. Voisi sanoa, että Euroopan Unionissa on rikos jos jäsenvaltio haluaa pysyä eurooppalaisena.

Tämäntyyppiseen rikokseen syyllistyy yhtä lailla vaikkapa tutkijat, jotka tieteellisessä tutkimuksessa tulevat siihen johtopäätökseen, että jokin ei-eurooppalainen väestöryhmä syyllistyy paikallista väestöä useammin rikoksiin. Tai, että ryhmä ylipäätänsä eroaa alkuperäisväestöstä jollain positiivisella tai negatiivisella tavalla. Tällaisten tapausten oikeuskäsittelyissä totuus ei ole puolustus.

Näitä epämääräisiä lakipykäliä sovellettaessa ei mietitä niinkään sitä, voidaanko joku todella tuomita niiden perusteella, vaan onko tuomitseminen kannattavaa ja järkevää kritiikin hiljentämiseksi.

Esimerkiksi yksittäiset mahdollisesti tunteella kirjoitetut ei-niin-tunnetut blogit ovat helppoa riistaa. Tarpeeksi moni ei niiden katoamisesta tiedä eikä välitä. Jussi Halla-ahon ja muiden harkitut ja perustellut kirjoitukset ovat paljon vaikeampia ajatusrikoksia tuomittavaksi. Kuitenkin jos osa suuresta yleisöstä ei ole valmis jopa kampanjoimaan tuomiota vastaan, on se teoriassa mahdollinen. Yleistä hyväksyntäähän nämä lait eivät koskaan saa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla päivän kysymyksessä yli 2/3 oli sitä mieltä, että “Jussi Halla-aho on oikeassa maahanmuuttokritiikissään.” Ääniä oli toista kymmentä tuhatta.

Mediassa onkin kunnallisvaalien jälkeen laukaistu demonisointikampanja Jussi Halla-ahoa vastaan. Useiden vuoden takaista kahta hieman vähemmän harkittua, mutta täysin laillista lausuntoa on toistettu, toistettu ja toistettu, jotta tohtorin imago saataisiin tuhrittua. Tällaista on suuren median valta.

Jos Jussi Halla-aho nyt tuomittaisiin onnistuneesti niin se avaisi oven monen muun vähemmän tunnetun tuomitsemiseksi. Kiihotuslakeja sovellettaisiin siinä uudelle  alueelle ja mahdollisuus tähän on syytä ottaa vakavissaan. Tällaiseen tilanteeseen jouduttaessa jokaisen sananvapauttansa arvostavan pitäisi olla valmiita käytännön tekoihin: Voitaisiin tarvita kampanjoita netinkin ulkopuolella lentolehtisten, ostettujen mainoksien ja rauhallisien, mutta runsaslukuisten mielenosoituksien muodossa.

Kaikesta huolimatta minusta tuntuu todennäköiseltä, että näistä asioista päättävät tajuavat jättää tämän asian käsittelyn nyt alkavaan esitutkintaan. Syytettä nostettaessa täytyisi täsmällisesti viitata niihin kirjoituksiin, joihin syyte perustuu. Tämä ei olisi hyväksi kiihotuslakien vakavasti otettavuudelle. Jos näin käy on esitutkinta merkinnyt vain taas yhä lisää julkisuutta Jussi Halla-ahon kirjoituksille.

Tuomas Tonteri