Uutiskynnys logo

Suurin osa maailman ihmisistä haluaa tiukemmat rajat maahanmuutolle

Artikkeli Julkaistu: 8.10.2007 19:40 Muokattu: 8.10.2007

Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen maailmanlaajuisen kyselyn mukaan enemmistö sekä länsi- että kehitysmaiden asukkaista pitää kansainvälistä kaupankäyntiä hyvänä asiana, mutta kannattaa ihmisten liikkuvuuden kireämpää rajoittamista. Ihmiset eri puolilla maailmaa kokevat maahanmuuton uhkaavan kotimaansa kulttuuria sekä aiheuttavan epävakautta.

Selvitystä varten haastateltiin yli 45 000:ta ihmistä 46:sta eri maasta. Suomi ei ollut tutkimuksessa mukana mutta esimerkiksi Ruotsi oli. Edellinen vastaava tutkimus suoritettiin viisi vuotta sitten.

Sekä köyhissä että rikkaissa maissa enemmistö kannatti taloudellisen globalisaation perusasioita, kuten vapaakauppaa, monikansallisia yrityksiä ja vapaita markkinoita. Sen sijaan ihmiset olivat huolestuneita epätasa-arvosta, oman kulttuurinsa ja elinympäristönsä vaarantumisesta sekä siirtolaisuuden aiheuttamista ongelmista.

Innostus taloudellista globalisaatiota kohtaan on kuitenkin laantumassa länsimaissa. Erityisesti Yhdysvalloissa enää 59% pitää vapaakauppaa hyvänä asiana. Sen sijaan globalisaation suurimmissa hyötyjissä ja kasvavissa talousmahdeissa Kiinassa ja Intiassa kansainvälistä kauppaa kannattavat lähes kaikki vastanneista.

29:ssä maassa 47:stä enemmistö oli huolissaan valtion kontrollin kasvamisesta ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja huoli oli kasvanut sitten vuoden 2002.

Useimmissa maissa enemmistö oli sitä mieltä, että ihmisillä on asiat paremmin kapitalismissa, vaikka se tarkoittaisi kuilua rikkaiden ja köyhien välillä. Kohonneen ansiotason myötä vapaiden markkinoiden kannatus on noussut eniten latinalaisessa Amerikassa ja itä-Euroopassa.

Maahanmuutto huolestuttaa

Globalisaatioon liittyvä ihmisten ja muiden resurssien vapaa liikkuvuus herättää ihmisissä myös huolenaiheita. Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ihmiset olivat huolissaan perinteisen kulttuurinsa ja kansallisen identiteettinsä menettämisestä ja halusivat suojella elämäntapaansa vierailta vaikutteilta. Suurimmat huolenaiheet liittyivät maahanmuuttoon.

Sekä rikkaissa länsimaissa että köyhissä kehitysmaissa enemmistö oli sitä mieltä, että maahanmuuton rajoitusten ja rajojen vartioinnin tulee olla tiukempia. Euroopan maista maahanmuuton rajoituksia kannatettiin tiukimmin Italiassa (87%), jonka kautta merkittävä osa Eurooppaan pyrkivistä laittomista siirtolaisista kulkee. Suurin nousu oli nähtävissä Jordaniassa, joka on viime vuosina ottanut vastaan suuren määrän pakolaisia Irakista.

Ainoastaan Etelä-Koreassa ja palestiinalaisalueilla ihmisten valtaosa ei kannattanut maahanmuuton rajoitusten tiukentamista.

Siirtolaisuus nähtiin monissa kehitysmaissa myös tärkeänä tulonlähteenä. Esimerkiksi Libanonissa ja Bangladeshissä lähes puolet vastanneista sai säännöllisiä rahalähetyksiä ulkomailla olevilta sukulaisiltaan.

Oman kulttuurin ylivoimaisuus

Useita länsimaita lukuun ottamatta enemmistö ihmisistä yhtyi väitteeseen: Maamme ihmiset eivät ole täydellisiä, mutta meidän kulttuurimme on ylivoimainen muihin nähden.

Kaikkein vakuuttuneimpia oman kulttuurinsa ylivertaisuudesta olivat intialaiset, joista 93% yhtyi väitteeseen. Muita kulttuuristaan ylpeitä maita olivat mm. Indonesia, Tansania, Etelä-Korea ja Bangladesh. Kulttuurillinen ylpeys ei siis näytä mitenkään liittyvän maan taloudelliseen vaurauteen. Euroopan maista bulgarialaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä omaan kulttuuriinsa.

Kaikkein vähiten vakuuttuneita oman kulttuurinsa ylivoimaisuudesta olivat ruotsalaiset, joista 74% oli eri mieltä esitetyn väitteen kanssa. Myös Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa selvä enemmistö vastaajista ei yhtynyt väitteeseen.

Uskonto jakaa maailmaa

Suhde uskontoon jakaa maailmaa selvästi. Afrikassa, Aasiassa ja lähi-Idässä uskonto nähdään moraalin ja arvojen oleellisena osana. Euroopassa enemmistö on sitä mieltä, että moraali ei välttämättä liity uskoon.

Tutkimuksessa todettiin vahva vastaavuus maan uskonnollisuuden ja sen taloudellisen aseman välillä. Uskonnolla on köyhissä maissa keskeinen asema yksilöiden elämässä, kun taas rikkaammissa maissa ollaan maallistuneempia. Poikkeus tähän on USA, joka on paljon uskonnollisempi maa kuin sen taloudellisesta vauraudesta voisi päätellä. Myös jotkut oljyrikkaat mutta uskonnolliset muslimimaat - kuten Kuwait - poikkesivat yleisestä kuviosta.

Muslimimaissa joka kolmas oli sitä mieltä, että islamilaisten fundamentalistien ja maan modernisointia kannattavien välillä vallitsee kamppailu.

Tasa-arvoa ja demokratiaa

Kaikissa 47 maassa vähintään 70% vastanneista oli sitä mieltä, että koulutus on yhtä tärkeää sekä tytöille että pojille. Myös lähes kaikissa muslimimaissa enemmistö oli sitä mieltä, että naisilla tulisi olla itse oikeus päättää huivin käytöstään. Varsinkin naiset itse olivat tätä mieltä.

Useimmissa maailman maissa selvä enemmistö antaisi naiselle oikeuden valita oma aviomiehensä. Useissa muslimienemmistöisissä maissa oli kuitenkin suurehko määrä vastaajia, joiden mielestä naisen perheen tulee valita tämän aviopuoliso.

Demokratian perusperiaatteita kannatetaan laajasti myös kehitysmaissa, vaikka kaikkien maiden ihmiset eivät koekaan omaa maataan kovin demokraattiseksi. Usko länsimaisen demokratian toimivuuteen on kärsinyt esimerkiksi Turkissa, mutta kaikkein vähiten demokratiaan uskoivat venäläiset, jotka olivat sitä mieltä, että maan ongelmia ei ratkaista demokratialla vaan vahvalla johtajalla. Vapautta nälästä ja köyhyydestä arvostetaan maailmanlaajuisesti enemmän kuin esimerkiksi sananvapautta.

Pew Research Centerin tutkimus löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Uutiskynnys


Keskustele tästä aiheesta


UUTISARKISTOON

RSS