Uutiskynnys logo

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi alkoi

Artikkeli Julkaistu: 29.6.2008 20:41 Muokattu: 1.7.2008

Lauantaina alkoi suomalais-ugrilaisten kansojen viides maailmankongressi, joka pidetään tällä kertaa siperialaisen Hanti-Mansian pääkaupungissa Hanti-Mansijskissa. Viimeinen kongressipäivä on maanantaina.

Kongressiosallistujat tosin saapuivat perille jo päivää aikaisemmin ja lähtevät pois vasta tiistaina. Suomea kongressissa edustaa tasavallan presidentti Tarja Halonen, Viroa tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Unkaria presidentti László Sólyom. Tosin presidentti Ilves marssi ulos kongressista loukkaantuneena sunnuntaina, jolloin osanottajien mukaan kongressin ilmapiiri viileni huomattavasti.

Ensimmäisen kerran vuonna 1992 järjestetyssä suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa on tarkoitus koota yhteen uralilaisia kansoja (eli suomalais-ugrilaiset ja samojedit) keskustelemaan näiden kansojen kulttuurin ja kielen säilyttämisestä sekä elvyttämisestä. Lisäksi tarkoituksena on keskustella alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksista ja niihin liittyvistä kysymyksistä.

Maailmankongressi on järjestetty aina suomalais-ugrilaisessa maassa, kuten Komin tasavallassa, Unkarissa, Suomessa ja Virossa. Tämänkertaisen kongressin isäntämaata Hanti-Mansiaa asuttavat vähemmistönä suomalais-ugrilaiset hantit ja mansit, jotka ovat kärsineet kovasti viime vuosikymmeninä venäläistämisestä.

Tärkeimmät ja eniten huomiota saavat kongressin osanottajat ovat ainoiden itsenäisten suomalais-ugrilaisten valtioiden Suomen, Viron ja Unkarin valtionpäämiehet sekä muut edustajat ja valtuuskunnat. Suomalaisten, virolaisten ja unkarilaisten lisäksi maailmankongressiin osallistuvat karjalaiset, komilaiset, komipermjakit, marilaiset, mokšat, ersät, udmurtit, vepsäläiset, inkeriläiset, mansit, hantit, saamelaiset, tverinkarjalaiset, nenetsit, kveenit, liiviläiset, selkupit, setukaiset ja inkerikot. Näin ollen osallistujia on noin 600. Suomen 40 henkinen edustusto koostuu kansalaisjärjestöjen asettamasta 20 henkisestä valtuuskunnasta, tasavallan presidentistä avustajineen sekä hallituksen, eduskunnan ja muiden viranomaistahojen tarkkailujäsenistä. Mukana on myös muita heimotyöstä kiinnostuneita henkilöitä ja tahoja.

Suomen, Viron ja Unkarin edustajat keskustelevat sekä toistensa että Venäjän kanssa mahdollisista maiden välillä olevista ongelmista ja kysymyksistä.  Tärkeimmäksi Suomen osalta keskusteluissa Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin kanssa nousi maiden välejä hiertävä puutullikysymys. Lisäksi presidentti Tarja Halonen keskusteli Medvedevin kanssa rajaliikenteen ongelmista, kuten rekkaruuhkista.

Viron osalta tarkoitus oli parantaa maan suhteita Venäjään. Välejä hiertävät kevään 2007 patsaskiista ja siihen liittyneet venäläismellakat, puolustusasiat, rajakysymys, historian tulkintaerot sekä ongelmat kaupankäynnissä. Venäjä ei edes päästänyt viime vuoden heinäkuussa virolaisia osallistumaan Mordvan pääkaupungissa Saranskissa järjestettyihin suomalais-ugrilaisten kansojen festivaaleille. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves lähti kongressiin optimistisena ja hän uskoi välien lämpiävän Hanti-Mansiassa. Tilanne ei kuitenkaan näyttänyt etenevän Ilveksen ja Medvedevin välisissä keskusteluissa lauantaina.

Venäjän ja Viron välit kärjistyivät äärimmilleen aamupäivälle, kun duuman kansainvälisten asioiden komitean eli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatsev arvosteli puheenvuorossaan Euroopan Unionia ja onnistui yhdistämään vironvenäläisten aseman ja viime vuoden patsasmellakat marilaisten kohteluun Venäjällä. Hänen mukaansa EU arvosteli marilaisten kohtelua, mutta ei puuttunut siihen, että virolaispoliisi kukisti osittain varsin kovakouraisestikin Tallinnan keskustassa riehuneen venäläismellakat keväällä 2007. Tällä lausunnollaan Kosatsev antoi ymmärtää, että venäläisiä kohdeltaisiin Virossa samalla tavalla kuin marilaisia Venäjällä, ja että marilaisia kohdellaan kovaotteisesti niin kauan kuin virolaiset Venäjän mielestä kohtelevat vironvenäläisiä huonosti.

Tämän Kosatsevin puheen jälkeen Viron valtuuskunta marssi spontaanisti presidentti Ilveksen johdolla ulos kongressista. Viron Moskovan-suurlähettiläs Marina Kaljurand totesi, että Ilveksen ulosmarssi oli reaktio puheeseen, joka oli täynnä virheellisiä faktoja ja täysin sopimaton suomalais-ugrilaiseen maailmankongressiin. Myös Viro-instituutin johtaja Mart Meri piti Kosatsevin "rangaistuspuhetta". Kaljurand pahoitteli tapahtunutta ja totesi puheen pilanneen tapaamisen ilmapiirin.
Venäläiset provosoituivat Ilveksen lauantai-iltaisesta puheesta, jossa tämä korosti Euroopan Unionin ja eurooppalaisten arvojen olevan paras turva vähemmistöille. He tulkitsivat, että tämä osuus puheesta kehotti suomalais-ugrilaisia kansoja vaatimaan itsenäisyyttä, vaikka näin ei puheessa sanottu. Puheen venäläistulkinta kuitenkin paljasti myös sen, että Venäjä ei itse asiassa pidä suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöstä tai yleensäkään näiden Venäjällä asuvien kansojen vähemmistöaseman muistuttamisesta.

Halonen totesi, että Kosatsevin puhe oli provosoiva. Suomalaiset muutenkin osoittivat solidaarisesti tukensa heimoveljilleen. Suomen valtuuskunnan yleispuheenvuoron pitäny tohtori Seppo Lallukka totesi suomalaisten seisovan virolaisten rinnalla ja ilmoitti yhtyvänsä Viron kannanottoon.

Tapahtuman jälkeen virolaiset eivät Ilveksen johdolla kuitenkaan suinkaan jättäytyneet kongressin oheistapahtumien ulkopuolelle, vaan päättivät pysyä ystävien seurassa venäläisiä tapaamatta. Näin ollen Ilves osallistui ulosmarssin jälkeen presidentti Tarja Halosen ja Unkarin presidentin László Sólyomin kanssa yhteiselle laivaristeilylle ja museovierailulle.

Uutiskynnys

UUTISARKISTOON

RSS