Uutiskynnys logo

Väyrynen ei kannata työperäistä maahanmuuttoa

Kotimaa Julkaistu: 16.9.2007 17:08 Muokattu: 16.9.2007

Työperäinen maahanmuutto nousi hetkeksi poliittiseen keskusteluun, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen totesi Keskustan verkkolehti Apilan haastattelussa suhtautuvansa asiaan epäilevästi. Väyrynen ei näe työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuna Suomen talouden rakenteellisiin ongelmiin. Sekä Vihreiden että Kokoomuksen edustajat kritisoivat Väyrystä siitä, että tämän puheet ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa työperäisen maahanmuuton edistäminen on yksi päälinjauksista.

- Ajatukseni on, että olisi järkevämpää edesauttaa sitä, että sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi muualle. Eli ettemme tietoisesti ryhtyisi edistämään laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, sillä siihen liittyy omia ongelmia, Väyrynen sanoo verkkolehti Apilassa.

Ministerin mielestä työvoiman siirtymistä halvemman työvoiman maihin eli niin sanottua Kiina-ilmiötä vastaan on turha taistella. Sen sijaan Suomen ja muiden kehittyneiden maiden on pystyttävä jatkossa tuottamaan sellaisia palveluita ja tuotteita, joissa kilpailukyky sallii korkeammat työvoimakustannukset.

- Kansainvälinen työnjako toteutuu markkinoiden ja kilpailun kautta. Suomessakin talous on kasvanut voimakkaasti, vaikka meiltä on siirretty runsaasti työpaikkoja halvan työvoiman maihin, toteaa Väyrynen.

Aasian halpamaiden vetovoiman kasvulla on rajansa. Väyrysen mukaan jo nyt esimerkiksi Kiinassa on nähtävissä, että työvoimakustannukset ovat nousussa ja työtä on siirtynyt sieltä esimerkiksi Vietnamiin ja Filippiineille.

- Näissä maissa lähtötaso on alhainen, joten talouskasvu on nyt voimakasta. Vähitellen toimeentuloerot eri maiden välillä kuitenkin kaventuvat. Näinhän se työnjako toimii, hän sanoo.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) arvostelee Väyrystä YLE:lle antamassaan kannanotossa. Cronberg katsoo Väyrysen elävän menneessä maailmassa.

- Väestön ikääntyessä tekeviä ja osaavia käsiä tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti palvelualalla. Hoiva- ja hoitotyötä ei voi siirtää pois palveluita tarvitsevien luota, Cronberg muistuttaa.

Cronbergin mukaan työikäisten määrä laskee vuoteen 2025 mennessä yli 250 000 hengellä.

- Ellemme saa houkuteltua Suomeen maahanmuuttajia, työvoimapula heijastuu vakavalla tavalla alueiden kehitykseen ja koko kansantalouteen. Jo tällä hetkellä moni maakuntien kasvuyritys nojaa ulkomaisen työvoiman varaan. Haluaako Väyrynen katkaista näiden yritysten kasvun, Cronberg kyselee.

Sekä Cronberg että eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) kritisoivat Väyrystä siitä, että tämän puheet ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa työperäisen maahanmuuton edistäminen on yksi päälinjauksista.

Myös Satonen painottaa, että työvoimapula rajoittaa monilla aloilla jo nyt talouskasvua ja työperäisen maahanmuuton järjestelmällinen lisääminen on tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisua. Satonen muistuttaa myös, että monet ulkomaalaiset tulevat töihin sellaisille aloille, joiden töitä on täysin mahdoton siirtää, kuten rakennusalalle ja liikenteeseen.

Keskustan verkkolehti Apilan haastattelussa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen otti kantaa myös ilmastonmuutoksen estämisen vaikutuksiin Suomen teollisuuden kansainväliselle kilpailukyvylle. Väyrysen mukaan Euroopan on löydettävä tasapaino ilmastopoliittisen tiennäyttäjän roolin ja kansainvälisen kilpailukyvyn välillä.

- EU-maiden päästöt taitavat olla noin 13 prosenttia koko maailman päästöistä, Väyrynen muistuttaa. Kovin ratkaisevia parannuksia ei voida saada aikaan, elleivät muut ole sitoutuneet päästöjen vähennystavoitteisiin.

Uutiskynnys