Viharikoksien ja joukkomurhien kieltämisen vastainen laki hyväksyttiin EU:ssa

Euroopan Unioni hyväksyi Luxemburgissa aloitteen, jonka mukaan julkinen kiihottaminen vihaan tai väkivaltaan sekä tietyissä tapauksissa myös kansanmurhien kieltäminen tulisi laittomaksi. Puitepäätös pitää vielä hyväksyä kansallisissa parlamenteissa ja jäsenmailla on sen jälkeen kaksi vuotta aikaa mukauttaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan sitä.

Nyt EU:ssa hyväksytty direktiivi on kevennetty versio ensisijaisesti Saksan ajamista säädöksistä. Se ei esimerkiksi sisällä natsisymbolien kieltoa, ja jäsenmaiden sananvapauslait ovat siihen nähden ensisijaisia. Jäsenmaat voivat myös itse määritellä, mitä yllytys vihaan tai väkivaltaan tarkoittaa ja jäsenmaa voi päättää rajoittaa rangaistukset tapauksiin, joissa ne voisivat häiritä yleistä järjestystä.

Lain sanamuodot ovat kansanryhmiin kohdistuvan väkivallan ja vihan osalta hyvin samankaltaisia Suomessa jo voimassa olevan lain kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kanssa. Maksimirangaistukseksi pitää säätää vähintään 1-3 vuotta vankeutta.

Suomen lainsäädännön kannalta uutta lakialoitteessa on mahdollisesti viittaus joukkomurhiin ja epäsuorasti holokaustiin. Luxemburgissa hyväksytyn puitepäätöksen mukaan samat vankeusrangaistukset koskevat sitä, joka “julkisesti puolustelee, kieltää tai törkeästi vähättelee kansanmurhia, rikoksia ihmiskuntaa vastaan ja sotarikoksia”, kuten ylikansallisessa oikeudessa ja Nürnbergin sotaoikeudessa ne on määritelty.

Lehdistötiedotteiden mukaan sanamuoto valittiin tarkkaan, jotta se sisältäisi esimerkiksi toisen maailmansodan holokaustin, muttei armenialaisten kansanmurhaa vuonna 1915.

Holokaustin tapahtumien kieltäminen on rangaistavaa Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa, mutta esimerkiksi Britanniassa, Irlannissa ja Ruotsissa holokaustin tutkiminen ja kyseenalaistaminen on sallittua. Brittiläinen historoitsija David Irving vietti Itävallassa 13 kuukautta vankilassa holokaustin kieltämisestä, jonka jälkeen hän onnistui oikeudessa kumoamaan tuomionsa ja pakenemaan Britanniaan joulukuussa 2006. Itävallassa kieltämisestä voi saada jopa 20-vuoden tai elinkautisen tuomion.

Suomessa holokaustin kieltämisestä ei ole erillistä lainsäädäntöä.

The Independent- lehden lainaamien Britannian viranomaisten mukaan akateeminen vapaus kyseenalaistaa maassa holokaustin tapahtumia ja muita historiallisia tapahtumia ei muuttuisi uuden puitepäätöksen myötä.

Direktiiviin ei tullut mukaan Baltian maiden haluamaa Stalinin ja kommunistien  tekemien hirmutöiden kieltämistä.

Kansanmedia, European Jewish Press, Euobserver, Yleisradio, Verkkouutiset